Tavara vähenee

Avauduin jo aikaisemmin siitä, että epäilin Yves Rocherin tuotteiden aiheuttavan minulla allergisia reaktioita, mistä syystä sitten heitin kaikki kyseisen merkin tuotteet roskiin. Kasvojen hoitotuotteitteni arsenaali näyttää sen karsimisen jälkeen tältä:

Eli paljon paremmalta. On tässä vielä muutamia tuotteita, jotka voisin heittää pois, koska ne alkavat olla jo aika vanhoja, mutta testailen vielä, voisinko saada niistä edes vähän käyttöä irti.

Ja koko arsenaali näytti tältä aiemmin. Todellisuudessani tavoitteni on päästä kasvojen hoito tuotteissa ehkä kahteen tai kolmeen kappaleeseen. Varsinaisesti en tarvitse kosteusvoiteen lisäksi välttämättä mitään, joten aivan ideaali olisi yksi tuote. Kasvot voi pestä melkein millä vain pesuaineella ja silmämeikin poistoon kelpaa mikä tahansa rasva. Kuorinta-aineita ei tarvitse, jos kuorii kuorintahanskoilla kasvot samalla, kuin koko muunkin kropan. En silti sulje pois mahdollisuutta kokeilla kaikenlaisia tuotteita joskus, sitten kun nämä tuotteet on kulutettu loppuun.

Karanteenikatumuksia

Kuten monen muunkin näinä päivinä, niin myös minunkin on tullut luettua paljon enemmän uutisia, kolumneja, mielipidekirjoituksia ja blogitekstejä kuin aikaisemmin. Ihmiset ovat yleisesti kodeissaan - osaa tyytyväisesti mutta osa kokee olevansa jumissa. Ja jumissa olessa alkaa miettimään kaikkia elämänvalintojaan ja ehkä jopa katumaan joitain niistä.
Olen huomannut ihmisten avautuvan monenlaisista katumuksista, mutta kolme yleisintä nousee useimmin esiin. Päätin koota ne kolme suurinta tähän ja sanoa niistä oman mielipiteeni.

Elämänvalinnat, joita ihmiset katuvat karanteenissa:

1. Parisuhde

Monet ihmiset ovat alkaneet katua omaa parisuhdettaan karanteenissa. Oma kumppani ei ehkä olekaan 24/7 maailman ihanin, huomaavaisin, hienotunteisin ja ystävällisin ihminen. Osa oravanpyörässä juossut ihminen joutuu tutustumaan omaan  pitkäaikaiseen kumppaniinsa uudelleen ja ikävä kyllä saa huomata, että oma kumppani ei miellytäkään itseä enää yhtään. Joissain maissa on jo huomattu, että avioerohakemukset ovat lisääntyneet enemmän kuin yleisinä erosesonkeina. Ja kyllä, on olemassa avioerosesongit: ne ovat joululoman ja kesäloman jälkeen. Karanteeni on kuin olisi oikein alhaisen budjetin pitkällä lomalla. 

Omakohtaisesti minun voin vain sanoa, että onneksi erosin edellisestä kumppanistani ennen tätä karanteenia ja muutin omilleni, muuten tästä olemisesta ei olisi tullut yhtään mitään. Joten ymmärrän parisuhteensa katujia.

2. Oma koti

Kun on vihdoin aikaa oikein kunnolla viettää omassa kodissa, alkaa huomata asioita, joita ei ehkä ole aiemmin huomannut. Ikkunoista ei ehkä näykään paras mahdollinen maisema, naapurit ovat ihan hanurista, tämä seinän väri näyttää kamalalta keskipäivän auringossa, sohva on todella epämukava... ja ennen kaikkea open concept avoin tila ei olekaan kaikkein mukavin oleskelutila. Ihmiset remontoivat kotejaan avoimmiksi, kun ensinnäkin se oli muotia ja toiseksi ei oikein tiedetty, mitä halutaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että ihmiset, jotka eivät oikein tee kunnollisella keittiöllä tai kunnollisella ruokailuhuoneella tai kunnollisella olohuoneella yhtään mitään, yhdistävät ne yhdeksi tilaksi ja sanovat, että se on nyt trendikästä ja monikäyttöistä. Nyt sitten kun haluaisi syödä rauhassa tai istua sohvalla rauhassa, niin avoin tila kaikuu pienimmästäkin metelistä eikä asuinkavereita pääse pakoon. 

3. Minimalismi

Myönnän olen tämän kevään ollut erittäin kiinnostunut minimalismista ja sen kaikista eri muodoista. Minimalismin sateenvarjon alle mahtuu kaikenlaista liikettä roskan vähentämisestä, käytännöllisyyteen ja äärimmäiseen minimalismiin, jossa pyritään vähentämään tavaran määrää mahdollisimman harvaan. Parhaiten äärimmäisessä minimalismissa ovat "onnistuneet" ne, joilla on vain yksi kappale jokaista tavaraa tai käyttävät yhtä tavaraa mahdollisimman moneen asiaan. Jotkut ihmiset ovat käyneet läpi Mari Kondon ja lentoemosiivouksen ja sitten löytäneet minimalismin ja todenneet että NYT tämä ratkaisee kaikki minun elämässäni olevat ongelmat. Ja innoissaan heittäneet pois kaikki ylimääräiset tavarat, koska mitä sitä nyt kotonaan tarvitsee, kun koko elämä on tuolla ulkona ja voi kokea kaikenlaista ja tehdä kaikenlaista hienoa siellä. Ja nyt... ei voikaan. Ja nämä ääriminimalistit toivovat, että olisi nyt tullut jätettyä JOTAIN omaan kotiinkin.
Ja sitten analysoin toisten elämää, koska minulla on vahva teoria, miksi ihmiset päätyvät tällaisiin tilanteisiin uudestaan ja uudestaan. Ostetaan uusi koti ja vuoden elämisen jälkeen todetaan, ettei tämä ollutkaan yhtään hyvä. Tehdään remontti ja kadutaan sitä hetken päästä, kun mikään ei vastaakaan sitä, mitä olisi oikeasti tarvittu. Erotaan, kun parisuhde ei toimikaan jne jne jne. Koska ihmiset eivät ajattele, ennen kaikkea ajattele sitä "millainen ihminen minä olen - rehellisesti, mitä minä käytän ja mitä minä tarvitsen? millaiset asiat  toimivat juuri minulle?" Sen sijaan mietitään, onko tämä nyt trendikästä ja kenet saan kateelliseksi tästä? Ja sellaisia me ihmiset olemme, ei ollenkaan loogisia, toimimme täysin tunteiden vietävänä. Loogisen päätöksen tekeminen ja loppuun saattaminen on paljon vaikeampaa kuin tunteen ajaman päätöksen. Ja siltä minusta vahvasti tuntuu.
Mutta miten on:
Onko jotain elämänvalintoja, joita te olette karanteenissa alkaneet katua?

Meikkaatko etätöihin?

Hyvin monen muun suomalaisen tapaan minäkin olen ollut etätöissä viimeisen kuukauden ajan. Lomautusta odotellessa... Jotkut asiantuntijat sanovat, että työskentelemisestä kotona tulee tehokkaampaa, jos valmistautuu töihin, niinkuin normaalisti tekisi lähtiessään ulos. 

Monet ovat myös sitä mieltä, että näiden karanteenikuukausien ajan (jotka ilmeisesti kestävät vuoteen 2022 asti) on hyvä hetki kokeilla kaikkia meikkityylejä, joita on aina halunnut kokeilla, muttei näyttää kenellekään. Rohkeimmat ovat jopa halunneet kokeilla uusia kampauksia ja hiusvärejä ilman mitään epäonnistumisen riskiä - tai siitä kiinnijäämistä. 

Itse en ole meikannut nyt kohta kolmeen viikkoon. Hyvä kun muistan pestä naamani ja laittaa rasvaa päälle. Positiivista on se, että allerginen reaktioni kasvoillani on hyvin hiljalleen rauhoittunut. Mutta meikkiä en varsinaisesti ikävöi.
Halusin vain kysyä: meikkaavatko kaikki muut ihan vain kotona ollessaan? olenko minä ainut friikki, jota ei voisi vähempää kiinnostaa. En meikkaa edes kaupassa käyntiä varten. Juoksen aamulla seitsemältä kauppaan kerran viikossa eikä siellä ole ketään muita. Enkä muutenkaan koe, että minun olisi pakko meikata julkisille paikoille mennäkseni - töihin kyllä, mutta ei kauppaan.

Ei jestas en ole edes lakannut kynsiäni... Voihan se olla, että tämän eristäytymisen jälkeen jälleen ihmiseksi laittautuminen saattaa tulla haastavaksi.

Kunhan höpisen - ja ostin uuden meikkivoiteen

Se tunne, kun kaikki eristäytyvät muusta yhteiskunnasta ja valmistautuvat valmiuslakiin, eikä sun elämä ole muuttunut yhtään...

Olen ollut epävirallisessa ostolakossa (niin kuin virallinen ostolakko olisi joku juttu, joka on olemassa) ja siitä johtuen en ole juurikaan käynyt kaupoissa ja notkunut julkisilla paikoilla tämän kevään aikana. Joten virallinen kehotus oleskella kotona, ei varsinaisesti ole vaikuttanut minun elämääni - vielä. Toivottavasti tämä ei tästä kovasti pahene ja elämä pääsisi jatkumaan mahdollisimman pian normaalisti.

Mutta sitä on ainakin turha kieltää, että ihmisten turha liikkuminen paikasta toiseen sekä ilmaston lämpenemisellä on ollut jotain tekemistä tällaisten pandemioiden kehittymisessä. Ja tietenkin meidän posketon kulutuskulttuurimme on ollut osallisena tuottamassa tätä nykyistä ilmastoskandaalia. Infektiot leviävät tietynlaisessa ilmastossa, liian kylmässä tai liian kuumassa ne eivät kukoista, voivat tietenkin tarttua säässä kuin säässä, mutta juuri tällainen leuto talvi, joka meilläkin on ollut, on aivan optimaalinen kaikille viruksille. Ehkä meidän pitäisi miettiä valintojamme vähän tarkemmin, sillä niillä on kauaskantoiset seuraukset.

Ja sitten siihen, miten rikoin ostolakkoni - ainakin kosmetiikan osalta. Olin sitä mieltä, että en tarvitse mitään uutta kosmetiikka tuotetta ennen kuin kaikki vanhat on kulutettu loppuun. Ensimmäisenä loppumassa on kasvovesi ja kynsilakan aluslakka, mutta nekään eivät ole vielä loppu. 

Meikkivoiteeni kanssa taas oli ollut muutamia ongelmia, mutta kuvittelin, että pääsisin niiden yli pitkin kevättä. Käytin Lumenen CC-voide meikkivoidetta, jota käytin viime talvenakin eikä minulla ollut mitään ongelmia. Tänä talvena olen huomannut, että voiteen sävy on ollut hieman liian tumma minulle, mutta olen tasoittanut sitä vaaleammalla puuterilla. Sen lisäksi huomasin, että päivän mittaa meikkivoide ei pysynyt kasvoilla hyvin. Tuntui siltä, että muutaman tunnin kuluttua voide ikäänkuin irtautui kasvoista ja muodosti oudon irtonaisen kerroksen kasvoilla. Syytin ensin meikinpohjustusvoiteita, mutta kun vaihtelin niitä keskenään eikä ongelma ratkennut, aloin syyttää meikkivoidetta itseään. Ajattelin silti, etten ostaisi uutta meikkivoidetta, kunnes näin kaupan alennusmyynnissä Lumenen mattameikkivoiteen ja toisen vähemmän matan meikkivoiteen. 

Tein hieman hätiköidyn heräteostoksen, mutta nyt olen ollut tyytyväinen hankintaani. En ole kärsinyt samasta irtonainen voidekerros naaman päällä -ongelmasta enää yhtään. En tiedä, mikä vanhassa meikkivoiteessani oli vikana, ehkä se on mennyt vanhaksi, tai sitten ihoni on vain näiden allergisten reaktoiden jälkeen paljon rasvoittuvampi. En oikein tiedä, mutta koen löytäneeni ratkaisun edes yhteen ongelmaan.

Allergisista oireista puheen olleen. Heitin kaikki Yves Rocherin tuotteet roskiin ja minusta tuntuu, että kasvoni rauhoittuivat sen jälkeen. Ihan kokonaan tämä näppyläarmeija ei ole vielä mennyt ohi, joten jotain muutakin on varmasti meneillään, mutta tunnen että tilanne on suurin piirtein hallinnassa ja tiedän millaisilla tuotteilla ongelmaa hoidan enkä pahenna sitä.

Voimia ja terkkuja kaikille!

Lisää allergisia reaktioita?

Viimeksi kerroin siitä, kuinka epäilin Yves Rocherin ihonhoitotuotteiden aiheuttavan minulla allergisia reaktioita. Ja olen nyt poistanut ne käytöstä ainakin hetkellisesti nähdäkseni, miten ihoni reagoi siihen. Ihan täysin ei ihottumani ole poistunut, mutta se on rauhoittunut huomattavasti. Täytyy sanoa, että tämänhetkinen tilanne tuntuu todella oudolta, sillä minulla ei ole ollut mitään iho-ongelmia vuosikausiin ja olen tottunut siihen, että minulla on aika terve iho. Mutta jatkan kokeilua ja mahdollisesti heitän kaikki Yves Rocherin tuotteet pois myöhemmin.

Mutta seuraavaa allergian aiheuttajaa epäillään. Käytän tätä tuotetta varsin harvoin, jolloin olen havainnut aivan selkeän reaktion.

Kyseessä on siis Makeup Revolutionin Strobe highlighter, joka on muuten aivan loistava tuote. Tällä saa luotua hennon hohtavan tai märän kiiltävän pinnan iholle.

Ikävä kyllä, olen havainnut, että poskiani usein polttaa sen jälkeen, kun olen sipaissut tätä poskipäilleni. Vielä en ole reaktiota pitänyt mitenkään huolestuttavana. Polte saattaa lisätä punaisuutta kasvoilla, mutta tunne menee hetken kuluttua ohi. Mutta näiden viimeisten allergiakokemusten jälkeen minua hieman arvelluttaa käyttää tätä enää. En ole koskaan kuullut kenenkään muun kuvailevan samoja kokemuksia näistä.

Välipäivitys ja allerginen reaktio

Tässä kuukauden käytön jälkeen, olen alkanut tulla siihen tulokseen, että olen allerginen Yves Rocherin tuotteille. Mikä on toisaalta helpottava tieto, koska nyt saan heittää paljon "turhaa" kosmetiikkaa pois. Toisaalta se on taas vähän surullista, koska rahaahan tässä menee roskiin.

Noh, en kuitenkaan pysty käyttämään allergisioivia tuotteita, joten turha niitä on pitää enää ympärillä. Voi olla, että kokeilen hetken käyttää jotain muuta merkkiä ja, mikäli iho-oireet häviävät, sitten roskiin vaan.

Kiva.